Tekstit

Miten kuulentoprojektista tuli menestys?

-
Kuva
Kesällä 2024 tulee kuluneeksi 55 vuotta siitä, kun ihminen ensimmäistä kertaa laskeutui kuun pinnalle. Tämän aikaan saaneeseen  Apollo-ohjelmaan liittyen muistetaan useimmiten vain joitakin kuvia ja filminpätkiä astronauttien puuhista kuun pinnalla, pieniä askelia ihmiselle mutta valtavia harppauksia ihmiskunnalle. Hieman asioista paremmin perillä oleville monenlaiset kuulentojen vaatimat tekniset ratkaisut ja saavutukset tietotekniikasta materiaalitekniikkaan tulevat myös helposti mieleen.  Harvemmin kuitenkaan ajatellaan niitä organisaatiohallinnasta ja suunnittelufilosofiasta opittuja seikkoja, joita näin massiivisen projektin läpiviennissä havaittiin. NASA:n  vapaasti ladattavissa olevassa, julkisessa raportissa SP-287, WHAT MADE APOLLO A SUCCESS  näitä havaintoja kerättiin ohjelman vielä jatkuessa tulevaisuudessa tehtäviä kuulentoja suunnitteleville neuvoiksi ja huomioitaviksi. Nythän nämä tiedot ovatkin tulleet arvokkaiksi NASAn Artemis-projektin ja siihen liittyvien SpaxceX -h
Lähetä kommentti
Lue lisää

Komposiittien lujuudesta

-
Kuva
Äskettäin OceanGaten kokeellisen Titan -sukelluslaitteen hiilikuitulaminaatista valmistetun keskiosan epäillään pettäneen, mikä on johtanut laitteen ja miehistön tuhoutumiseen Titanicin hylyn läheisyydessä, noin 3,8 kilometrin syvyydessä. Sukelluslaitteen runko olisi epäilysten mukaan tuhoutunut  imploosiossa . jossa ympäröivän veden paine on murskannut sen lujitemuovisen painekuoren.  Hiilikuitukomposiitit mielletään erittäin lujiksi mutta keveiksi materiaaleiksi, joten sellaisten käyttö sukellusveneessäkin tuntuu periaatteessa hyvältä ajatukselta keveän painerungon ollessa paksunakin itsestään kelluva, mikä on tärkeä ominaisuus turvallisuuden kannalta; Irrotettaessa sukellusveneestä painolasti, nousee sukellusvene itsestään pintaan ilman mitään lisätoimenpiteitä.  Komposiittirakenteet eivät missään tapauksessa kuitenkaan ole aina lujuusmielessäkään, mutta erityisesti kustannusten kannalta, perinteisiä rakenteita parempia ratkaisuja. Niillä on kuitenkin omat hyvät puolensa, ja niiden
2 kommenttia
Lue lisää

Laskennan raportoinnista

-
Raportti on yleensä ainoa lopputuote, jonka asiakas saa tehdystä laskentatyöstä itselleen ja toimittaa mahdollisesti viranomaisillekin. Siksi sen sisältöön ja laatuun on syytä kiinnittää erityistä huomiota, vaikka sen tekeminen onkin yleensä laskentaprosessin ikävin vaihe. Toisinaan yksityiskohtaisen raportoinnin aikana myös huomataan laskennassa unohtuneita seikkoja tai virheitäkin, jotka on korjattava ennen raportin luovuttamista. Tärkeimpiä tehtäviä hyvän asiakaskokemuksen (ja uusien tilauksien) saavuttamiseksi on toimittaa sitä, mitä asiakas oli tilannut. Joskus käy kuitenkin niin, että lujuuslaskijan, tai miksei suunnittelijankin, tehtyä mielestään hyvää työtä ja budjetissa pysyen, asiakas onkin pettynyt; Hän ei saanut sellaista raporttia millaisen toivoi saavansa.  Useimmiten syynä tähän on riittämätön tehtävän määrittely etukäteen. Mikä on laskennan kohde, mitä laskentaan liittyviä viranomaismääräyksiä on näytettävä toteen ja mikä on laskennalta ja sen raportilta vaadittava taso
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ruuvilaippaliitoksen vipu/kampeamiskuormat (prying loads)

-
Kuva
Vedetyissä laippaliitoksissa syntyvät, ruuvikuormia lisäävät vipukuormat aliarvioidaan helposti ja seurauksena on toisinaan yllättäviä ruuvien katkeamisia.  Yksinkertaisimmillaan ruuvivoimat arvioidaan summaamalla laippaan vaikuttava voima ruuvien väliseltä matkalta ja käyttämällä tätä suoraan ruuvivoimana. Tämä oletus edellyttää vähintään sitä että ruuvien esikiristysvoima ylittää mitoittavat voimat liitoksessa kaikissa tilanteissa niin, että liitoksen kohdalla vastinlaipat ovat aina kontaktissa. Lisäksi voi edellyttää, että esikiristys riittää pitämään laskentakuormilla vastinlaipat yhdessä ruuvinreikien ympäri koko kehän pituudella ilman aukeamista. Kontaktin auetessa vipuvoimia alkaa syntyä tässäkin tapauksessa. Jos hallittua esikiristystä ei käytetä tai voima liitoksessa on suuri, alkaa taipuva ja vastinparistaan irtoava laippa kammeta ruuvia lisäten sen kokemia voimia. Usein nämä vipuvoimat arvioidaan yksinkertaisesti laipan geometriasta; Kun ruuvilinjan etäisyys vedetystä laipas
Lähetä kommentti
Lue lisää

Lujuusteknisesti hyvän suunnittelun periaatteita

-
Kuva
Rakenteiden suunnttelu on monitahoinen ongelma. Rakenteen tulee olla valmistettavissa riittävän edullisesti ja kilpailukykyisesti huomioiden käytettävissä olevat materiaalit, valmistustekniikka ja henkilökunnan tai alihankkijoiden ammattitaito. Usein ulkonäöllä ja esimerkiksi vaikutelmalla modernista ja huipputeknisestä ratkaisustakin on merkitystä. Tärkeintä kuitenkin on, että rakenne tai sen osa täyttää sille asetetut käyttövaatimukset pettämättä oletetuissa käyttöolosuhteissa sen suunnitellun eliniän tai vaihto/korjausiän aikana. Rakenteen lujuustekninen tehokkuus määritellään pitkälti jo konseptivaiheessa, kun kehitetään perusratkaisuja. Perussuunnittelun virheiden korjaaminen myöhemmin tulee hyvin kalliiksi, vaikka toki lujuuslaskijat saavatkin "palokuntaprojekteista" suuren siivun leivästään. Aina vain ei ehdi korjaamaan suunnitelmia jo eilen, kun asiakkaalla on kardaani solmussa tänään. Muotoilu Kuormien siirtoteillä on vältettävä teräviä sisänurkkia, sillä nämä aiheut
2 kommenttia
Lue lisää

Alustaherätteen mallintamisesta

-
Kuva
Lujuuslaskennassa on yllättävän paljon mahdollisuuksia luovalle mielikuvitukselle siinä suhteessa, kuinka laskenta tehdään. Oikeaan, tai kyseisessä tapauksessa riittävän tarkkaan tulokseen pääsemiseksi on helposti kymmenen erilaista tapaa. Valitettavasti samalla on ainakin sata tapaa tehdä laskenta jotenkin väärin ja saada väärä tulos. Joissain tapauksissa on toki tarkat säännöt kuinka laskenta on tehtävä ja dokumentoitava, mutta useimmiten säännöt määrittävät vain esimerkiksi yleiset kuormat, jotka rakenteen on kestettävä. Kuinka kuormat tuodaan laskentamalliin ja millainen mallin elementtiverkko tarkalleen on jää usein laskijan vastuulle. Mm. laitteeseen ja sen alustaan kiinnittämiseen käytettävään pukkiin tai muuhun rakenteeseen kohdistuvan alustaherätteen tai -shokin mallintamisessa esimerkiksi maanjäristyksen yhteydessä on muutama sudenkuoppa, jotka on syytä tunnistaa virheellisten tulosten tai tulkinnan välttämiseksi. Seuraavassa pari väärää (tai väärän tuloksen antavaa) mallinnu
Lähetä kommentti
Lue lisää

Tuulivoiman varastointi

-
Kuva
Tuulienergiaa pidetään yhtenä tulevaisuuden energian tuotantomuotona, ja hyvistä syistä; Tuulienergia on uusiutuvaa, sen tuotanto ei saastuta ja sen tuotanto on (periaatteessa) melko yksinkertaista.  Huonojakin puolia sillä on. Yhtä tuuligeneraattoria kohden saatava teho on melko vaatimaton vaikkapa tavanomaiseen vesivoimalaan verrattuna, ja yksittäisiä voimaloita tarvitaan paljon (tuulivoimapuistot), jotta tuotannosta siirtolinjojen rakentamisineen ja voimaloiden yksikkökustannuksineen tulisi kilpailukykyistä. Esimerkiksi Taivalkosken vesivoimalaitos Kemijoessa tuottaa vuodessa keskimäärin saman määrän sähköenergiaa (540,7 GWh)  540,7 gigawattituntia (GWh)  kuin noin 60 tuulivoimalaa   vuoden 2021 tuotantolukujen perusteella  (keskimäärin 891,5 voimalaa 8,1TWh kokonaistuotannolla). Toinen huono puoli tuuli- ja myös aurinkoenergialla on niiden nk. matala inertia sähköverkossa. Sähköverkon inertialla tarkoitetaan sähköverkon kykyä kestää lyhytaikaisia kuormituspiikkejä ilman, että ver
Lähetä kommentti
Lue lisää